Hole in one - ladykapteenin tarina
Tänään se sitten tapahtui!
Koko kesän olen puhunut ja toivonut, että saisin pelata sellaisessa ryhmässä, missä joku tekee holarin.
Monesti olen jo kierroksen alussa kannustanut pelikavereitani moiseen urotekoon. Mutta eihän mitään pakottamalla tapahdu.
Tänään otin äkkilähdön Aitoosta ja varasin paikan ryhmään, jossa kaikki olivat minulle uusia tuttavuuksia. Tiiauspaikalla huomasin kuitenkin mukana olevan yksi tuttukin pelaaja.
Kierros alkoi rennosti mukavia jutustellen. Väylän seitsemän tiiauspaikalle tullessa haastelimme Lean kanssa, että miesten keltaiselta olisi paljon helpompi avata kyseinen väylä. Päätimme kuitenkin ottaa
haltuun punainen tiipaikka. Lea avasi ensin. Oli aivan uskomaton tunne nähdä, kun pallo rullasi kuppiin!
Kuului vain pieni kolahdus ja se oli siellä!
Avaukseni jälkeen kävelimme greenille toteamaan tapahtuneen. Hurraa!
Ti 22.9. klo 18.25, syyspäivän tasaus. Maila oli 24-asteinen hybridi ja pallo Srixon AD333.
Onnea Lea! Kiitos mukavasta kierroksesta Jukka ja Pasi.
Tämän muiston kirjoitti Marja Leena.